Päätimme perheen kanssa lähteä ihan yllättäen kesälomamatkalle näin
koulujen alkamisen kunniaksi! :) Kohteeksemme valikoituivat Herra
Hakkaraisen talo Sastamalassa ja Muumimaailma Naantalissa, vaikka alun perin suuntanamme piti olla Särkänniemi Angry Birds - ja Koiramäkipuistoineen. Yövyimme miehen mummun luona Hämeessä, josta oli sopiva matka päiväretkelle Naantaliin ja lisänä siellä sai todellakin rauhoittua hektisten päivien jälkeen!
Lähdimme matkaan torstaina ja ajelimme Sastamalaan, jossa tutustuimme Herra Hakkaraisen taloon. Herra Hakkarainenhan on Mauri Kunnaksen unissakävelevä satuhahmo ja Herra Hakkaraisen talossa on niin ikään Hakkaraisen koti ja muita Kunnaksen kirjoihin liittyviä lavasteita (esim. Kaikkien aikojen avaruus, Koiramäen lapset kaupungissa ja Sir Artturin ritarit). Mauri Kunnas -fanille paikka on tietysti aika hauska kokemus ja etenkin nelivuotiaamme viihtyi talossa hyvin. Ritarileikkien ja avaruuslennon lisäksi pojan lemppari taisi olla pihalla oleva autorata, joka mukaili Kunnaksen Hurjan hauskaa autokirjaa. Herra Hakkaraisen talon vieressä oli mielenkiintoinen kirjamuseo Pukstaavi, mutta se jäi tällä kertaa katsastamatta, sillä lapsia kiinnosti enemmän hiekkalaatikko ja muut pihavempeleet. Pukstaavin pihamaa oli tehty hauskasti Kiljusten perheen seikkailuja mukaillen, siellä täällä näkyi erilaisia sitaatteja ja pahvihahmoja.
Perjantaina ajelimme Naantaliin ja tunnelma autossa oli aika jännittynyt. Poikaa nimittäin jännitti kovasti muumien koko, olisivatkohan he isompia kuin isi...?
Tunnelma oli aika katossa, kun Muumitalo viimein häämötti horisontissa. Onneksemme päivä oli melko sateinen ja Muumimaassa oli todella vähän porukkaa! Saimmekin kierrellä Muumitalossa (- ja maassa) ihan rauhassa ja tutustua kaikkiin hauskoihin yksityiskohtiin. Hahmot hengailivat suurimman osan ajasta Muumitalon kuistilla ja olivat niin pelottavia, että tyydyimme katselemaan niitä kauempaa. Eräs pahin painajaiseni muuten toteutui MUUMITALOSSA. Jostain kumman syystä lähdimme laskeutumaan kapeita kierreportaita Muumimamman hillokellariin ja kun tajusin kuinka korkealla olemme, sain pienoisen paniikkikohtauksen... En voinut kääntyä takaisin ylös, koska suunta oli vain alaspäin ja takaamme tuli paljon väkeä. Polvet täristen laskeuduin eeeeeerittäin varovaisesti alaspäin ja tulin näin voittaneeksi yhden pahimmista peloistani, korkeanpaikan kammon, Muumitalossa.
Noita keitteli räkäsoppaa satupolun varressa. Noitametsässä oli muuten ihan oikeanlainen aavemainen tunnelma!
Muumimaassa sataa tihuutti välillä ja pahin sadekuuro yllätti meidät satupolulla. Pieni sade ei kuitenkaan haitannut, vaan tarina Tiuhtista ja Viuhtista, matkalaukusta, Möröstä ja Taikurista veivät meidät mukaan jännään seikkailuun... Noidan loihtima labyrintti, Hattivattien ja Mörön luola sekä silta yksinäisillä vuorilla olivat kovin jännittäviä!
Uimahuoneen kupeessa asusti Drontti Edward ja suloinen joutsenperhe.
Hemulin hahmo oli minun lempparini. Oli vaan niin huvittavaa, kun toinen tanssahteli liikkuessaan! :) Hemulin talossa oli mielenkiintoisia kasveja ja perhoskokoelma!
Muumimaassa oli tietysti myös ohjelmaa. Muumitalon edustalla oli erilaisia lauluesityksiä ja yhteisleikkejä. Me kävimme seuraamassa Haisulin pidätystä (ryökäle oli varastanut Mamman kurpitsat) ja Teatteri Emman esitystä "Jättikurpitsa", joka oli muuten mainio esitys! :)
Kaikin puolin Muumimaa oli tosi kiva paikka, vaikka olinkin etukäteen kuullut kaikenlaista kommenttia. Veikkaisin, että noin kolmevuotiaasta ylöspäin on sopiva ikä käydä muumeilemassa, sillä pienimmäiselle siellä ei ollut oikeastaan mitään muuta kuin katseltavaa. Tosin rattaiden kanssa pääsi joka paikassa kulkemaan vaivattomasti, vaipanvaihdot ja vauvanruuan lämmitykset onnistuivat hyvin, joten koko perheen kohteesta todellakin oli kyse. Lisäksi paikassa oli aika kivasti erilaisia kuppiloita, joissa väsynyt isi sai kahvitella, kun me osteltiin tuliaisia.
Uupuneina muumeilusta palasimme Naantaliin ja kiertelimme hieman vanhassa kaupungissa. Vanhat rakennukset olivat niin viehättäviä, että päätimme miehen kanssa joskus mennä tutkailemaan kaupunkia kahdestaan - lapset eivät ajatuksesta nimittäin innostuneet... Söimme satamassa ja teimme viime hetken ostoksia söpöistä pikku putiikeista.
Vaikka reissu oli onnistunut, niin isä Kiljusen sanat "Iloisuus on hyvin raskasta" kiteyttää aika hyvin kotiintulofiilikset. On ihanaa olla reissussa ja kokea, nauttia ja iloita, mutta kyllä se vaatii veronsa. Pari ensimmäistä kotonaolopäivää meni nimittäin nukkuessa ja pyykätessä! Pieni irtiotto oli todellakin paikallaan, sillä jotenkin nyt osaa arvostaa arkea taas ihan eri tavalla! :)
(Niiskuneidin kuva on ostamastani Muumivihkosta, miehen mielestä näyttää ihan minulta...? :D )
Wir haben eine kleine schöne Reise nach Mominwelt gemacht. Besonders den 4-jährigen hat Mominwelt sehr gut gefallen! :)
