Kesä ja kärpäset

Otsikon perusteella monet varmaan ajattelevat, että tulossa on mutinaa ja murinaa maalaistalon lukuisasta kärpäsmäärästä, mutta joudun tuottamaan pettymyksen! Kylmä kesä on vähentänyt oikeiden pörisijöiden määrää, mutta joku sisustus-/tuunauskärpäsen purema on iskenyt tähän lomailevaan ihmiseen aika pahasti. Viime talvihan meni äitiyslomalla ollessa (hulinaa), töissä (rankkaa) ja muuten vain koomaillessa (krooohhh), joten ei tässä huushollissa tapahtunut juurikaan mitään näihin minun intresseihin viittaavaa! Ihanaa siis, kun kesällä on A-I-K-A-A! 

On ollut tosi vaikeaa yrittää rikkoa tätä blogihiljaisuutta, joka minunkin blogini on vallannut, sillä edellisestä postauksesta on vierähtänyt jo tovi ja myönnettäköön, että en juuri koskaan vietä aikaa tietokoneella (poisluettuna työt ja opiskelu, mutta silloinhan ei voi huvitella?!). Pienimmäinen murunen nukahti päiväunille ja isommat on mummolassa, joten kerrankin oli aikaa tutkiskella valokuvia, jotka kameran kortin täytyttyä oli pakko purkaa koneelle. Eihän tuossakaan mennyt kuin puolisen vuotta! :D 

Joulukuvia en kehtaa enää laittaa, mutta nuorimman tyttäreni toukokuisilta 1 v. synttäreiltä löysin muutamia kuvia, jotka ajattelin jakaa! :)

Koristeet roikkuivat katosta pari kuukautta, mutta jostain kumman syystä ne jäivät kuvaamatta, samoin jätskibaari! Mutta tässä siis herkku- ja kattaustunnelmia! :)

 Juhlapäivän menyy oli seuraavanlainen:

                          - Kikherne-suklaakakku (gluteeniton)

                    - Raparperiunelma (gluteeniton)

- Texmexpiirakka

                 - Lihapulla- ja nakkivartaita

                      - Ruissipsejä erilaisilla täytteillä

                                 - Jäätelöä + namuja/keksejä/nompparelleja

  

 Kattausidea oli kummitellut mielessäni pitkään, sillä jo talvella näin sieluni silmin lempikukkiani neilikoita erilaissa pikkumaljakoissa. Maljakkoja tulikin sitten hamstrattua eri liikkeiden poistohyllyiltä pitkin talvea ja kokoelma näytti oikein kivalta ja visioni mukaiselta juhlapäivänä! Pallovaloja meillä on kolmensävyisiä, joista pinkit ja siniset pääsivät kattaukseen mukaan, sillä pöydän päällä olleet pompomit olivat myös vaaleanpunaisia, pinkkejä ja sinisen eri sävyjä. Pöytäliinaksi heitin tyttöjen huoneen mustanharmaan pellavaverhon, kupeiksi vanhat tutut GG:t ja vaaleanpunaisia lautasliinoja vielä herkkyyttä antamaan.

 

 Pieni neiti sai oman erikoiskakkunsa munattomana ja vehnättömänä! <3 Synttärisankarin tunnelmista vielä sen verran, että hänelle riitti ihmettelemistä, vierastamista, riemua ja ahaa-elämyksiä. Hittilahjoiksi nousivat kirjat, leikkihevoset ja ikioma älypuhelin (leikkiversio tietty ;) ). Ihanat synttärit siis kaiken kaikkiaan! 

Paljon onnea vielä omalle somalle tyttöselleni!

Hyvää uutta vuotta 2015!

Joulun touhut on touhuttu ja uusi vuosi on jo alkanut, toivottavasti tämä vuosi toisi mukanaan uusia tuulia, lisäenergiaa ja voimia nauttia elämästä.

Blogihiljaisuus venähti taas melkoisen pitkäksi, en ole ehtinyt edes lukea blogeja, saati kirjoittaa mitään, vaikka mielessä on välillä ollut vaikka mitä ideoita. Elämä kolmen pienen lapsen kanssa on ollut aikamoisen kiireistä, en voisi sanoa olleeni paikoillani kuin maksimissaan muutaman päivän viime syksyn aikana. Uudelta vuodelta toivonkin, että arki ei tuntuisi niin kamalan rankalta, kuin se viime vuonna tuntui. Oma jaksamiseni on ollut todella kovalla koetuksella, sillä sairastuin masennukseen ja samalla alavireellä mennään vielä toistaiseksi.  Onneksi meillä on kotona ollut auttelemassa au pair-tyttö Saksasta ja hän on osoittautunut oikeaksi aarteeksi. Ilman apukäsiä olisi viime vuosi varmaan ollut vieläkin hullumpi, olenkin todella onnellinen, että mieheni kanssa päätimme rohkeasti lähteä hakemaan apua.

Kotona on tapahtunut yhtä jos toista pientä, toivon, että pikkuhiljaa alkaisin taas löytää inspiraatiota valokuvaukseen ja pieneen "hömppään", eli blogin kirjoitteluun. Tämä on ollut mukava henkireikä ja sain joulun alla niin ihanaa palautetta blogistani, ettei ainakaan hetkeen tekisi mieli lopettaa tätä! :)

Lapset kasvavat hurjaa vauhtia ja pienimmäinen, 7 kk, harjoittelee jo seisomista. Hurjapäämimmi nousee seisomaan kaikkea mahdollista vasten, eikä vielä oikein muista pitää kiinni. Aikamoista jännitystä elämään tuo siis tämä pieni hurjapää, joka ei ehkä olekaan niin rauhallinen tapaus, kuin jossain vaiheessa luulin! ;) Viisivuotias herra heiluttelee alahampaitaan ja on hurjan rakastunut Star Warsiin ja kaksivuotias neitokainen leikkii balleriinaa ja on kehitellyt ihania vuoropuheluleikkejä leluillaan. Lapset ovat niin ihania ja tosiaan... Ihan huippuahan tämä elämä oikeasti on, vielä kun pääkoppa tämän kaiken muistaisi! <3

 

Voimahalauksia lukijoille ja jaksamista vuodelle 2015! :)

Lasten synttärihuumaa

Viime kesä oli perheessämme yhtä juhlaa ja vauva-arjen pyörityksen keskellä nämä pienet piristysruiskeet ovat olleet enemmän kuin tarpeellisia. Tykkään näpertää kaikkea pientä, joten juhlien järjestäminen on ollut mukavaa, vaikka voin kyllä myöntää, että stressiäkin on ollut! Oma aika on ollut kortilla, joten teemasynttäreitä on ideoitu ja valmisteltu niin yön pimeydessä kuin vauvaa sylissä hytkytellen!

 Poikani 5-vuotissyntymäpäiviä vietettiin kesällä Angry Birds -teeman inspiroimina. Kaikista leipomuksista tai leikki-ideoista ei löytynyt kuvaa, mutta tässä muutamia ideioita siitä, miten vihaiset linnut voi liittää dyntymäpäivien herkkuihin tai leikkeihin.

 

Huojuvat keksirakennelmat -idean löysin netistä ja vein tätä siinä mielessä vähän pidemmälle, että annoin synttärisankarin ja hänen serkkunsa toteuttaa nämä. Ostin siis erilaisia keksejä ja annoin lapsille syntymäpäivän aamuna tehtäväksi rakentaa (peleistäkin tuttuja) rakennelmia. Lapsista tämä oli superhauskaa ja aika hienoja keksilautasia he tekivätkin!

Keksirakennelmien lisäksi tarjoilimme Redin vadelma-mustikkakakkua, joka oli perinteinen sokerikakku vadelma- ja mustikkamoussella täytettynä. Puisevalta liivatteelta maistuvan Red-kakkukoristeen ostin muistaakseni Prismasta, mielestäni reilu 5 euroa oli kyllä todella törkeä hinta tästä mauttomasta lörttänästä, joka jäi ainakin minulta syömättä... Ripauksen Sakke-linnun sähäkkyyttä juhlapöytään toi keltainen mango-juustokakku, joka oli tarkoitettu lähinnä aikuiseen makuun. Vihaisen linnun suklaapesät olivat viisivuotiaani luomus: riisinamusia, joiden keskelle oli ripoteltu valkoisia nompparelleja muniksi. Pahispossujen pitsaa oli tarjolla kolmea sorttia: kinkkua, jauhelihaa ja broileria. Popcornitkin piti nimetä teemaan sopivalla tavalla ja nimesimme ne Pommin paukkupoppareiksi. (Huom. Red on siis punainen lintu, Sakke keltainen ja Pommi musta, ihan vaan epäselvyyksien välttämiseksi ;) )

Viisivuotiaat kaipaavat synttäreilleen myös ohjelmaa ja keksimmekin erilaisia teemaan liittyviä ohjelmanumeroita. Alla näkyvässä kuvassa kaadetaan possuja. Päällystin peltitölkkejä vihreällä paperilla ja netistä tulostetuilla possun kuvilla. Possujen kaato onnistui lapsilta todella hienosti pehmolintuja heittelemällä!

Toinen ohjelmanumero oli nimeltään Vihaisen linnun luola. Kuljetin lapsia  huivi silmille sidottuna yksitellen "luolaan", jossa vihainen lintu antoi lapsen tunnustella kynttään (hirven sarvi), nokkaansa (kivi), siipiään (koristesiivet), vatsaansa (lampaantalja), munaansa (kananmuna) ja silmäänsä (tomaatti). Peli olikin aika jännä vielä noin pienille, mutta onneksi lapsia nauratti hirmuisesti, kun paljastui millainen tämä "lintu" olikin ollut!

Lisäksi ohjelmassa oli possun nenän kiinnitystä (aasin häntä-leikin tapaan), munan ryöstöä (peili-leikki) ja lopuksi mentiin ulos ampumaan munia ihka oikeilla ritsoilla.

Vanhimman tyttäreni 2-vuotiskemuja juhlittiin sitten hieman hempeämmissä merkeissä, sillä neidin harras toive oli saada Hello Kitty-kakku. Hain ideoita Pinterestistä, mutta päätin lopulta soveltaa ja tehdä ihan omanlaiseni kakun. Sokerimassan kanssa taiteilu ei ollutkaan aivan helppoa noin suuren kakun päälle ja osa massasta repesi ikävästi juuri toisen korvan kohdalla. Onneksi olin tehnyt hyvissä ajoin ennen juhlia vinon pinon erilaisia rusetteja, sydämiä ja kukkasia kakkuun ja kuppikakkuihin koristeeksi, joten repeämät oli helppo paikata! Rusetti taitaa olla väärällä puolella ja mittasuhteet niin ja näin, mutta tämä ei onneksi pientä sankaritarta haitannut!

Tarjolla oli myös karkkeja, omenaisia kuppikakkuja (tämä ohje pitää vielä jakaa täällä!), sekä kolmea erilaista suolaista piirakkaa: tomaatti-aurajuustopiirakka, texmexpizza ja broileripiiras.

Pienen neidin synttäreillä ei ollut vielä mitään ohjelmaa, sillä lapsen oma ilo taisi olla se "ohjelmista" parhain ja tietysti myös tärkein! Neiti oli nimittäin todella otettu saamistaan lahjoista ja huomiosta! Loppujen lopuksi juhlien parasta antia olivat tytön mielestä synttärikortit, joita oli tullut aiemmin myös postista: niillä on nimittäin leikitty niin paljon, että niistä ei taida jäädä mitään jäljelle muistolaatikkoon...

Synttärit ja juhlat ylipäätään ovat ihania, mutta aika ihanaa, että ne ovat nyt hetkeksi ohi! :D

Tällaista näpertelyä siis tällä kertaa, ensi vuoden 1-,3- ja 6-vuotisjuhlat saavatkin nyt jäädä hautumaan ainakin ensi kevääseen ja meidän perhe voi taas keskittyä ihan tavalliseen arkeen... :)

Palasia.

HERKKUJA KOHTUUDELLA.

LÄMPÖÄ.

SHOPPAILUA

RUOKAKOKEILUJA

RASKAUSKILOJEN KARISTUSTA.

VAATEKAAPPIEN SYYSPÄIVITYS.

OMENOITA OMASTA PUUTARHASTA.

VALOA PIMEYTEEN.

                                                 

UUSIA TAITOJA.

                                        

LUONNON IHMEITÄ.

                                                      

Pieni lukutoukka vaan...

...kirjatornia rakentaa.

Oma äitini on lukenut minulle ja veljilleni aikoinaan paljon. Lukemisen palo on jatkunut tähän päivään melko vaihtelevasti: luen, kun on aikaa ja en lue, kun ei ole aikaa. Omien lasteni kirjahyllyt alkavat olla aika täynnä ja kirjoja tuntuu tulvivan joka tuutista. Silti niitä on pakko saada lisää ja ilokseni (tai harmikseni) olenkin löytänyt kirppareilta miltei upouusia kirjoja hyvään hintaan. Myös kirjakerhoista löytää kivoja kirjoja, parhain kirjojen löytöpiste on kuitenkin MUMMO, joka tuo aina uutta luettavaa!

2-vuotiaan tytön lemppareita ovat ehdottomasti Puppe-kirjat, jotka ehtivätkin jo tovin pölyttyä isoveljen innostuttua isojen poikien kirjoista. Muutenkin kaikki luukku-kukkuu-piilo -kirjat ovat in.  Lisäksi meillä luetaan Pupu Tupunaa, Aino-kirjoja, Barbapapoja, eläinkirjoja yms. perinteistä. Uusimpina ihanuuksina neiti on ihastunut prinsessoihin, joista luetaan ainakin Prinsessa Sofiaa ja Tuhkimoa (ah tätä Disney-höttöä, joka kirjallisuutena on aika surkeaa). Parhaita kirjoja tytöstä ovat kuitenkin laulukirjat. Kirjat, joissa on vähänkin nuotteja, alkavat jo repeillä liitoksistaan, sillä meillä lauletaan ja tutkitaan laulukirjojen kuvituksia nykyisin kovin ahkerasti.

5-vuotiaan parimetrinen kirjahylly taas pullistelee mitä moninaisempia teoksia: muumeja, autoja, dinoja, lohikäärmeitä, merirosvoja, ritareita, mörköjä, pupuja (mm. Iso paha öykkäripupu), kissoja (mm. Kissa-Killi ja sottapytty), prinsessoja, satukirjoja, Mauri Kunnaksen kirjoja, Astrid Lindreniä, Tatu ja Patu -kirjoja, Richard Scarryn kirjoja, Urpo ja Turpo -kirjoja, Risto Räppääjä -kirjoja JNE. On kivaa, kun poika pitää niin monipuolisesti erilaisista kirjoista ja jaksaa kuunnella jo hyvinkin pitkiä tarinoita. Poitsuhan oppi tänä kesänä lukemaan ja lueskelee itse esimerkiksi helppoja sarjakuvia, kuten Aku Ankka junioria ja Angry Birds-lehteä. Lisäksi hän selailee innolla Turtles- ja Chima -lehtiä. Vinkkinä  n. 3-vuotiaasta ylöspäin suosittelisin ihania Julia Donaldsonin kirjoittamia ja Axel Schefflerin kuvittamia kirjoja, tarinat ovat hurmaavia, riimit mukaansatempaavia ja kuvat aika hauskoja! :) Heidän kirjoittamia kirjojaan ovat mm. Leo Lohikäärme, Sepe Superliero, Mörkyli-kirjat, Olli Oksamies, Reino Raitakatti jne.

Miten valtavasti pieni lapsi kirjasta tai ylipäätään tarinoista saakaan! Toisen maailman, johon uppoutua. Välineitä kokea oikeaa maailmaa sellaisena kuin se on tai sellaisena kuin se voisi olla. Välineitä käsitellä omia tunteita. Värejä ja muotoja. Kuvia. Taide-elämyksiä. Sanoja. Lauseita. Rytmejä ja riimejä. Käsitystä ajasta ja sen kulusta. Sormien motoriikan kehittymistä. Puhumattakaan siitä lämmöstä, kun saa olla oman vanhemman/siskon/veljen/tutun tms. lähellä.

Ihaninta on, kun 2-vuotiaani tulee iltaisin kirjapinon kanssa: "äiti luetaan nämä!". Isoveli 5 v. taas yleensä taktikoi ja tuo sohvalle jonkun valtavan järkäleen, jonka lukemisessa menisi ikä ja terveys. Kiitos kuitenkin niille viisaille kirjailijoille, jotka ovat älynneet pätkiä tarinat lukuihin, jotta koko tiiliskiveä ei tarvitsisi lukea yhdeltä istumalta. Ei sitä itsekään aina jaksaisi tai viitsisi lukea, mutta jostain kumman syystä koko touhu tuntuu todella palkitsevalta, kun kuuntelee lasten juttuja vaikkapa leikkien lomassa!

Ei mulla oikeastaan muuta kun: LUKEKAA! Tutkikaa yhdessä, makustelkaa tarinaa, jutelkaa kuvista jne. Paras lahja lapselle on tarina! :)

Mielenkiinnosta kysyn, mitä teillä luetaan lapsille?

Syksyä yläkerrassa

 En millään ole voinut myöntää, että nyt on SYKSY. Tyttären pastellisävyisten ja prinsessahuuruisten synttäreiden jälkeen on pakko avata silmät ja todeta se tosiasia, että lehdet alkavat tippua puista ja ilmat kylmetä niin, että ulos ei enää lähdetäkään noin vain. Tämä oivallus on johtanut syksyiseen perinteeseen, eli sisustusintoon oman kodin suhteen. Mitään uutta ei taaskaan ole tarve hankkia, mutta kyllä mieli piristyy, kun vaihtaa vaikkapa vaan verhot tai pari tyynynpäällistä. Tällaisen muodonmuutoksen koki meidän makuuhuoneemme muutama päivä sitten:

 

Valkoiset kesäverhot heitettiin pyykkiin ja tilalle vaihdettiin ne huoneen "alkuperäiset", raskaamman oloiset verhot. Lisäksi pari uutta tyynynpäällistä ja raidallinen torkkupeitto vaihtoon! Pelkästääm muhkea villapeittotuo huoneeseen kivasti lämpöä!

 

Tässä vielä hieman katsausta DIY-vaatehuoneeseen, jonka "rakentamiseen" meni muistaakseni nelisen euroa! Tämä summa piti maksaa tuosta valkoisesta Ikean vaatetangosta, joka ruuvattiin henkarivaatteita varten! :) Valkoinen hyllykkö on kirjahylly vanhempieni entisestä vaatehuoneesta ja onkin todella kätevä noin kallellaan. Vaatehuone on vielä vähän vaiheessa, sillä valkoiset seinät eivät vaan ole minun juttuni. Eli jotain tapettia tai maalia seiniin on pakko saada. Lisäksi ajattelin katsella Ikeasta jotain somia pikkuisia hyllyjä, joihin saisi korurasioita, laukkuja tai kivoimpia kenkiä esille. Hyödyllistä olisi myös käydä tämän vaatehuoneen sisältö läpi, sillä kuten kuvasta näkyy, ovat hyllyt aika täysiä! :D Lattianvaihto olisi myös yksi kallis, mutta mukava haave, joka muuttaisi kaikkien huoneiden ilmeet ihan kokonaan! On kuitenkin melkoisen tyytyväinen olo siitä, että ei tarvinnut tuhlata omaisuutta (tai ylipäänsä mitään) siihen, että sai itselleen kivan ja toimivan vaatehuoneen. :)

 Mutta siis vaatehuoneeseen vielä...Yksi vaaterekki käytössä oleville vaatteille sijaitsee meidän makkarin nurkassa ja toinen arkivaaterekki näkyy alemmassa kuvassa.  Juhlavaatteet olen kätkenyt uhkarohkeasti tyttären vaatehuoneeseen. Hyllykön päällä on kivasti tilaa asusteille: koruille, huiveille ja laukuille. Osa kengistä on laatikoissaan ja osa kenkähyllyllä, arkikäytössä olevat popot ovat tietysti järkevämmin saatavilla, eli eteisessä. Yläkerran pohjaratkaisu on muuten aika passeli mieheni ja minun käyttöön, sillä makuuhuoneen ja tämän vaatehuoneen (eli ns. aula portaiden yläpäässä) lisäksi yläkerrassa on pieni wc, joka odottaa vielä omaa muodonmuutostaan! :) Alakerran kylppäri jää siis tulevaisuudessa miltei kokonaan lapsille ja pyykkäystä varten, kun saan hoitaa omat kauneusrutiinini yläkerran valtakunnassa!

Pieni tytön tylleröinen...

... muutti viime keväänä isompaan huoneeseen, josta myöhemmin tulee yhteinen huone pikkuisen siskon kanssa. Nyt huone tuntuu valtavan suurelta, mutta lelujen säilytyksen kannalta tuntuu aika järkevältä, kun ne on saatu nyt "keskitettyä" yhteen huoneeseen, jossa ihan oikeasti mahtuu leikkimään! Tämä huonehan oli ennen mieheni ja minun makuuhuone, mutta vauvan syntymän myötä huonejärjestelyt menivät uusiksi. Lisäksi tulemme tarvitsemaan tämän syksyn aikaan yhden ylimääräisen huoneen erääseen tarkoitukseen... :) 

 

 Huone on nyt oikein hempeän romanttinen ja ehkä haluaisinkin karsia superromanttisuutta jotenkin. Ehkä räväkämmällä matolla ja verhoilla? Kuviolliset tapetit eivät anna kauheasti pelailuvaraa muilla kuoseilla, mutta värejä harmaaseen on onneksi helppoa yhdistää. Jahka joskus saamme vaihdettua inhat kellertävät muovimatot laminaattiin, voisin jopa harkita KELTAISTA mattoa ja muita keltaisia tekstiilejä. Toinen mieleinen idea huoneeseen saattaisivat olla mustavalkoiset raitaverhot ja -matto. 2-vuotias rinsessa tykkää kuitenkin kovin vaaleanpunaisesta ja pinkistä, joten keltaiset tai mustat jutut saattavat jäädä äidin omaksi haaveeksi... Löysin eilen Anttilasta kivat vaaleanpuna-valkoraidalliset Lankku-verhot, mutta saas nähdä haenko testattavaksi. Seuraavan kerran taidankin miettiä tämän huoneen sisustusjuttuja vasta silloin, kun pienin neiti muuttaa isomman prinsessan huonekaveriksi (ja ehkä silloinkin, kun lattia kokee muodonmuutoksen!).

Huoneeseen hommattiin muuton myötä muutamia uusiakin juttuja: prinsessakatos Ellokselta ja höyhenlamppu. Ystäväni mielestä lamppu muistuttaa lähinnä strutsin takalistoa, mutta itse tykkään lampusta hurjan paljon!

 Lelujen säilytystä varten huoneessa on Jyskistä ostettu lipasto, joka onkin ehtinyt olla jo kaikissa huoneissa tarkoitustaan etsimässä. Lastenhuoneeseen laatikosto onkin passeli, sillä nyt lelut on helppoa lajitella omiin laatikoihinsa. Toisella seinällä on myös kirjahylly, jossa voi säilyttää kirjojen lisäksi esim. kummilahjoja ja muita "hienompia" esineitä. Huoneessahan on myös vaatehuone, jossa säilytetään tyttöjen vaatteita ja leluja, jotka ovat "jäähyllä" odottamassa toista tulemistaan, sekä tietysti muuta krääsää, jotka on pakko saada silmistä pois!

 

Tällaista rinsessakamaria tällä kertaa! :)

Meine älteste Tochter ist umgezogen - jetzt wohnt sie nämlich in unserem alten Zimmer. Ich möchte gern mehr stärkere Farben ins Zimmer, aber wie man schon raten kann, liebt die kleine Prinzessin hellrosa so sehr, dass die Farbe sollte für immer da bleiben. Auch die Tapete ist kompliziert mit dem Muster... Das Zimmerchen ist noch sehr leer, weil wir noch warten, dass die kleinste Schwester grosser wird und dann mit ihrem Grossschwester wohnen kann. Jetzt ist sie noch zu klein, so hat die grosse Schwester mehr Platz zum spielen! :)